Alkutaival 1984 - 1990
Itsenäistyminen 1990 - 1991
Nopeaa kehitystä yrittäjävedolla 1992 - 1997
Osaaminen ja strategia vakuuttivat sijoittajat - yhtiö listautui 1997
Kansainvälistyminen 1998 - 2000
Markkinat yllättivät 2001
Tarkennettu strategia ja lisää myyntivoimaa
Vuosi 2003: talous ja maine kohisten ylöspäin
Palveluvalikoimaa kasvatetaan
Uusia asiakkaita
Vuosi 2004: keskittyminen jatkuu ja toiminta laajenee
Eurooppalainen edelläkävijä
Vuosi 2005: uusi nimi ja uusia tehtaita
Haasteellinen markkina-asema vuonna 2006
Apua ongelmiin toimenpideohjelmalla
Kotipaikan siirto
Haasteet jatkuivat 2007
Päätös uudesta kotipaikasta
Toimenpideohjelmat jatkuivat
Vuosi 2008: Asiakasrakenne muuttuu ja toiminnan tehostamisohjelmia toteutetaan
Haasteellinen vuosi 2009
Elcoteq syntyi osaksi Lohja-konsernia vuonna 1984. Nimeksi uudelle yksikölle tuli Lohja Mikroelektroniikka, koska sen tehtävänä oli valmistaa tiheästi pakattua ohjauselektroniikkaa Lohja-konsernin kunnianhimoista litteiden näyttöjen kehitysprojektia varten. Yksikköä vetämään palkattiin Aspo Oy:n elektroniikkateollisuuden johdosta insinööri Antti Piippo. Pian hän liitti joukkoonsa aikaisemman aspolaisen työtoverinsa insinööri Henry Sjömanin. Samaan aikaan Lohja Näyttöelektroniikkaan tuli diplomityötään tekemään myös teekkari Jorma Vanhanen.
Mikroelektroniikka-yksikkö nosti nopeasti osaamisensa odotetulle tasolle, mutta Lohja-konsernin litteiden näyttöjen kehitystyö sujui arvioitua hitaammin. Uudelle Mikroelektroniikka-yksikölle ei ollutkaan niin paljon sisäistä käyttöä kuin oli suunniteltu. Toimelias johto alkoi etsiä asiakkaita ulkopuolelta.
Samaan aikaan Nokia Mobira Suomessa ja Ericsson Ruotsissa kehittivät NMT-standardiin perustuvia ensimmäisiä kannettavia matkapuhelimia. Yksi niiden laajan tuotannon pullonkauloista oli puute pienimpien komponenttien ladontakapasiteetista ja siihen liittyvästä osaamisesta. Sekä Ericsson että Nokia alkoivat etsiä tällaista osaamista omien talojensa ulkopuolelta ― ja päätyivät molemmat Lohja Mikroelektroniikan asiakkaiksi Länsi-Louhenkadulle. Yksiköstä tuli näin elektroniikan sopimusvalmistaja, ja Ericssonista ja Nokiasta sen suurimmat asiakkaat.
Vuonna 1990 Lohja-konserni yhtiöitti kaikki liiketoimintansa erillisiksi yhtiöiksi valmistautuakseen Suomen silloisen teollisuushistorian suurimpiin kuuluneeseen rakennejärjestelyyn, jossa Wärtsilä fuusioitiin Lohjaan. Lohja Mikroelektroniikasta tuli osa Metraa, joka tosin toimi vain kymmenisen vuotta tällä nimellä.
Lohja Mikroelektroniikka sai yhtiöittämisessä nimekseen Elcoteq. Nimelle on monta historiaa, joista tässä pari.
Ensin yksinkertaisin: El – elektroniikka, co – contract manufacturing/components /company, teq – teknologia. Nimen loppuun keksittiin q-kirjain, kun yhtiö alun perin yritti rekisteröidä itselleen Mikrotec-nimeä. Rekisteriviranomaiset vaativat erottuvampaa kirjoitusasua, koska samantyyppisiä nimiä oli rekisteröity jo aikaisemmin. Lopulta rekisteriviranomaiset ilmoittivat, ettei muodissa olleita mikro-alkuisia nimiä enää kannattaisi yrittää rekisteröidä missään muodossa.
Toinen nimihistoria pohjautuu yhtiön kotipaikkaan. Sen mukaan Oy Lohja Ab:llä oli LK-teknologia -niminen pöytälaatikkofirma. Yhtiön nimi lausuttiin "elkoo-teknologia". Kirjaimet l ja k tulevat Lohja-konsernin alkuperäisestä nimestä Lohjan Kalkki Oy, joten tämä tarina vie Elcoteqin nimen yli sadan vuoden takaiseen teolliseen historiaan.
Metran strategian mukaan elektroniikkateollisuus, johon kuului televisiotuotanto Turussa, elektroluminenssinäyttövalmistus Espoossa ja mikroelektroniikka Lohjalla, ei kuulunut uuden konsernin ydinalueisiin. Sille oli löydettävä uusi koti, mikä tapahtuikin kolmessa osassa vuonna 1991. Televisiovalmistus myytiin Nokialle, näyttöelektroniikka yhdistettiin amerikkalaiseen kilpailijaan Planariin ja Elcoteq myytiin toimivalle johdolle (ns. management buy-out eli MBO-järjestely). Tästä alkoi Elcoteqin historian ajanlasku. Elcoteqin omistajiksi tulivat siten Antti Piippo, Henry Sjöman ja Jorma Vanhanen (alkuvaiheesssa myös Metra oli pienellä vähemmistöllä yhtiön omistaja). Kolmikko täydensi toisiaan erinomaisesti: Antti Piippo tunnettiin jo tuolloin strategina, Henry Sjöman tunsi perusteellisesti asiakkaat ja Jorma Vanhanen osasi teknologian etuperin ja takaperin.
Piippo, Sjöman ja Vanhanen alkoivat kehittää Elcoteqia erittäin nopeasti, sillä tuotannon ulkoistaminen valmistuspalvelukumppaneille oli selvästi kasvussa. Yhdessä paikassa Lohjalla toiminut 170 henkilön ja 76 miljoonan markan liikevaihdon yhtiö laajentui jo seuraavana vuonna 1992 Tallinnaan, jossa tuotanto alkoi paikallisen elektroniikkatehtaan nurkasta vuokratussa tilassa runsaan 10 henkilön voimin. Tallinnaan menoa edelsi kuukausia jatkunut selvitystyö, jossa tutkittiin lähinnä eri Aasian maita mahdollisena sijoittumispaikkana. Parempi vaihtoehto löytyi kuitenkin paljon lähempää, uudelleen itsenäistyneen Viron pääkaupungista Tallinnasta.
Tallinnan tehdas kasvoi nopeasti usean sadan henkilön tuotantolaitokseksi. Projektit suurenivat, ja tehdasta laajennettiin useassa erässä. Vuonna 1997 tehtaalla oli pinta-alaa jo yli 17 000 neliömetriä ja henkilöstöä yli 1 300.
Samaan aikaan kun Elcoteq kasvoi Tallinnassa, se kasvoi myös Suomessa. Lohjalla Länsi-Louhenkadun tilat kävivät pieniksi ja tarvittiin uutta tehdaspinta-alaa. Harjun toisella puolella Gunnarlassa sijainnut akryylimuovitehdas remontoitiin täydellisesti, ja tehtaan avajaisia päästiin viettämään oman henkilökunnan ja laajan kutsuvierasjoukon kanssa loppukesällä 1995. Ohjelma, koristelut ja tarjoilut olivat ennennäkemättömiä.
Vuonna 1997 konsernin liikevaihto oli jo lähes 1,7 miljardia markkaa ja henkilöstömäärä 2 800.
Nopea kasvu vaati yhtiön johdon laajentamista ja ulkopuolista rahoitusta. Kun markkinatilanne sen salli, yhtiö listautui Helsingin Pörssissä marraskuussa 1997 ja sai samalla muutaman tuhatta uutta omistajaa, jotka halusivat tulla mukaan johtavan eurooppalaisen elektroniikan sopimusvalmistajan menestykseen ja alulla olleeseen kansainvälistymiseen. Sen lisäksi Elcoteq oli selvästi valmistuspalveluyritysten kärjessä matkapuhelinten valmistajana. Sillä oli alan menestyvimmät asiakkaat, Ericsson ja Nokia, ja se oli ensimmäinen elektroniikan sopimusvalmistaja, joka oli saanut vastuulleen kokonaisen matkapuhelimen valmistuksen.
Tämän Ericsson 628-mallin valmistus alkoi Tallinnassa kesällä 1997, ja sillä oli tärkeä rooli, kun sijoittajia vakuutettiin Elcoteqin osaamisesta. Toinen keskeinen osa Elcoteqin "storya" sijoittajille oli aivan uudenlainen yhteistyön taso asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa. Elcoteq kutsui sitä nimellä co-evolution eli yhdessäkehittyminen. Elcoteqin toiminta-ajatuksessa yhdessäkehittyminen näkyi ja näkyy: tarkoituksena on jatkuvasti parantaa niiden arvoketjujen toimintaa, joihin yhtiö osallistuu. Yhdessäkehittymisen ajatuksena on myös oppia ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa ja tavoitteita.
Vaikka Elcoteq oli kasvanut nopeasti, ulkoistaminen oli 1990-luvulla vasta alussa. Elcoteq halusi varmistaa olevansa niiden yritysten joukossa, jotka saavat pääosan ulkoistamisen kasvusta. Siksi yhtiön kansainvälistäminen oli välttämätöntä. Osakeannista saadut rahat käytettiin tehdasverkoston rakentamiseen. Parissa vuodessa yhtiö moninkertaisti kapasiteettinsa. Tehdasverkosto ulottui vuoden 1999 aikana jo yli kymmeneen maahan kolmelle tärkeimmälle taloudellisen kasvun alueelle: Eurooppaan, Amerikkaan ja Aasiaan.
Kansainvälistymisen mukana toimintaympäristö monimuotoistui selvästi. Vaadittiin kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta, mutta myös kykyä toimia joustavasti uudenlaisessa ympäristössä. Suomen ja Viron mallit toimivat lähtökohtina, mutta eivät istuneet sellaisinaan Unkariin, Venäjälle, Saksaan, Meksikoon tai Kiinaan. Elcoteqin organisaatio osoitti suurta vahvuutta ja joustavuutta, kun se parin vuoden sisällä pystyi muuttumaan aidosti kansainväliseksi.
Kilpailu on jatkuvasti kiristynyt elektroniikan valmistuspalvelutoiminnassa. Erityisen selvästi näin on käynyt Elcoteqin omimmalla alueella – matkapuhelinten ja niiden osien sekä matkapuhelinverkkojen valmistuksessa. Elcoteqin vastaus kilpailuun on ollut rakentaa yhdenmukainen (consistent) ja moderni tehdasverkosto, joka on myös kustannustasoltaan kilpailukykyinen. Tämä on ollut Elcoteqille ominainen strategia, joka poikkeaa lähes kaikkien muiden yritysten kasvustrategiasta toimialalla. Määrätietoisen strategiansa ansiosta Elcoteqin tehdasverkosto oli nyt sijaintinsa kannalta kilpailukykyisempää ja teknologioiden, prosessien ja järjestelmien kannalta yhdenmukaisempaa kuin yhdelläkään sen kilpailijalla. Tällä rakenteella Elcoteq voi strategiansa mukaisesti olla tietoliikenne-elektroniikan alueella paras mahdollinen valmistuspalveluiden toimittaja.
Yhdenmukaisuuden lisäksi asiakkaat haluavat vahvaa sitoutumista juuri heidän liiketoimintansa ongelmien ratkaisuihin, (focus) sekä vahvaa asiantuntemusta ja yhteistyön sujuvuutta (responsiveness) kaikilla tasoilla. Näiden saavuttamiseksi konsernin liiketoiminta jaettiin vuoden 2000 lopulla kolmeen liiketoiminta-alueeseen: päätelaitteet, tietoliikenne ja teollisuuselektroniikka. Tehtaat oli jaettu tuotelinjoihin jo vuoden 1999 alussa.
Vuosina 1999 ja 2000 Elcoteqin liiketoiminta ensin kaksinkertaistui ja sitten kolminkertaistui. Samaan aikaan myös kannattavuus parani, vaikka yhtiöllä olikin runsaasti kansainvälistymisestä ja uusien tehtaiden käynnistämisistä aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia.
Vuoden 2001 alussa Elcoteq kohtasi uudenlaisia haasteita. Kannattavuusongelmiin ajautunut Ericsson päätti luopua kokonaan omista matkapuhelintehtaistaan kalliiden kustannusten maissa Euroopassa. Elcoteqin kilpailija näki tilaisuutensa tulleen ja tarjoutui ostamaan Ericssonin tehtaat. Samalla se sai Ericssonin matkapuhelinten valmistuksen, jonka oli aikaisempien sopimusten nojalla pitänyt tulla Elcoteqin Unkarin ja Tallinnan tehtaille. Tämä oli merkittävä isku Elcoteqille, ja se näkyi yhtiön osakekurssin puolittumisena yhden päivän aikana. Näin Elcoteq joutui ensimmäisten yritysten joukossa kohtaamaan ne rajut markkinatilanteen muutokset, jotka leimasivat pitkään useimpien yritysten toimintaa ensin elektroniikkateollisuudessa ja sittemmin muillakin toimialoilla.
Pitkän kasvuvaiheen jälkeen sopeutuminen hiljentyneeseen kysyntään oli haasteellista. Elcoteq keskitti tuotantoa harvempiin tehtaisiin, vähensi henkilöstömäärää, karsi kustannuksia kaikkialla ja tehosti liiketoiminnan kaikkien osa-alueiden hallintoa. Tällä sopeutusohjelmalla Elcoteq veti kuntokuurin sietääkseen taantuman.
Vuosi 2001 oli isojen muutosten aikaa: markkinat muuttuivat, asiakaspohja petti, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja vaihtuivat, sopeuttamistoimet hallitsivat elcoteqilaisten mieliä ja tekemistä. Lisäksi konsernin imagoa rasittivat suurta julkisuutta saaneet pääomistajan yksityiselämän asiat.
Joulukuun alussa konsernin toimitusjohtajaksi tuli Lasse Kurkilahti, joka seurasi muutaman kuukauden ajan väliaikaisena toimitusjohtajana ollutta Hannu Bergholmia, joka puolestaan oli tullut elokuun alussa paikkansa jättäneen Tuomo Lähdesmäen tilalle. Kurkilahti määritteli pian tavoitteensa: katse oli käännettävä konsernin kehittämiseen ja siihen liittyviin mahdollisuuksiin. Myyntiä ja asiakaspohjaa oli lisättävä, tuloskehitys oli käännettävä positiiviseksi ja perusteellinen strategiatyö oli käynnistettävä, jotta voitaisiin olla yksimielisiä tulevaisuuden kehityssuunnista. Resurssien lisääminen myyntityöhön alkoi vähitellen tuoda tuloksia. Jo vuoden 2002 alkupuolella voitiin julkistaa muutamia uusia asiakkaita ja neuvotteluja käytiin monien muiden kanssa. Nopeaa muutosta ei voinut odottaakaan, koska yhteistyön aloittaminen uuden asiakkaan kanssa on hidas prosessi ja ensimmäisten yhteisprojektien volyymit ovat pieniä. Tuloskehitys kääntyi nousevaksi vuoden 2002 toisella vuosineljäneksellä, lähinnä edellisvuonna aloitettujen kustannusssäästöjen täyden tehon ansiosta.
Strategiatyön johtopäätös oli, että Elcoteqin ei kannata hukata langattoman tietoliikenteen tuotteista kertynyttä kokemusta ja osaamista. Pikemminkin pitäisi entistä selvemmin keskittyä palvelemaan juuri niitä asiakkaita, joiden tuotteisiin Elcoteqin osaaminen parhaiten liittyi. Samalla todettiin, että valmistus, materiaalihallintapalvelut ja logistiikka eivät olisi riittävän laaja palveluvalikoima, vaan sitä tulisi kasvattaa suunnitteluosaamisella ja jälkimarkkinapalveluilla. Ensimmäiset askeleet suunnitteluosaamisen lisäämiseksi oli otettu ns. NPI-keskuksia perustettaessa (NPI = New Product Introduction), mutta vasta suomalaisen matkapuhelin- ja telematiikkayhtiö Benefonin tuotekehitystiimin pääosan ostaminen kesällä 2002 antoi mahdollisuuden puhua täydestä palveluvalikoimasta.
Vuoden 2002 lopussa Elcoteq osti Kiinasta 70 %:n enemmistöosuudet kahdesta GKI-nimisestä elektroniikan valmistuspalveluyrityksestä. Tällä kaupalla Elcoteq kaksinkertaisti Kiinan henkilömääränsä ja liiketoimintansa. Kaupan jälkeen 30 % Elcoteqin kapasiteetista oli nopeimmin kasvavalla tietoliikennetuotteiden markkinalla Kiinassa. GKI-yritysosto oli myös selkeä osoitus yhtiön kyvystä toteuttaa valittua tietoliikennestrategiaa erittäin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti.
Kun Elcoteqin vuoden 2002 toimintaa raportoitiin helmikuun alussa 2003, yhtiön voitiin todeta tehneen täyskäännöksen vuodessa. Vuoden 2001 tulos oli ollut yhtiön historian huonoin, mutta vuonna 2002 tehtiin historian toiseksi paras tulos. Samaan aikaan Elcoteqin kolhiintunut maine korjaantui harppauksin; vuoden 2003 alussa Elcoteq paistatteli Suomessa tehdyn yritysten mediajulkisuuden laatua mitanneen tutkimuksen kärjessä!
Johdon työ tietoliikennetuotteisiin ja asiakkaisiin keskittyvän strategian viestimiseksi sekä sisäisille että ulkoisille sidosryhmille, strategian määrätietoinen toteuttaminen, positiiviset tulosvaroitukset ja yhtiön itselleen vuodelle 2003 julkisesti asettamat kunnianhimoiset taloudelliset ja liiketoiminnalliset tavoitteet toivat Elcoteqille myönteistä julkisuutta.
Maaliskuun 2003 varsinaisessa yhtiökokouksessa pääomistaja Antti Piippo palasi Elcoteqin hallitukseen ja sen puheenjohtajaksi.
Viimeistään vuoden 2003 aikana kävi selväksi, että yhtiön tulee laajentaa palvelutarjontaansa entistä määrätietoisemmin. Asiakkaat odottivat elektroniikan valmistuspalveluyhtiöiltä hyvää tuotesuunnitteluosaamista, tehokkaita teollistamis- eli NPI-palveluita ja laaja-alaista materiaalihankinta- eli sourcing-palvelua.
Vuoden 2003 kuluessa yhtiö osti, meni osakkaaksi tai avasi useita uusia NPI-keskuksia ja vahvisti samaan aikaan jo olemassa olevien NPI-keskustensa resursseja. Suunnittelupalveluitaan Elcoteq täydensi palkkaamalla lisää resursseja Salossa vuonna 2002 aloittaneeseen Elcoteq Design Centeriin. Vuoden 2003 lokakuussa Elcoteq sopi suunnitteluyhteistyöstä, vähemmistöosakkuudesta ja ensisijaisen toimittajan asemasta maailman suurimman itsenäisen matkapuhelinsuunnittelijan, Cellonin, kanssa. Sourcing-palveluitaan Elcoteq laajensi parantamalla materiaalihankinnan organisaatiota ja sopimalla uusia toimitussopimuksia materiaalivalmistajien kanssa.
Vuoden 2003 aikana Elcoteq hankki useita uusia asiakkaita. Parhaiten myyyntiponnistelut onnistuivat verkkolaiteasiakkaiden keskuudessa. Siemens, Marconi, Kathrein, Tellabs, LANCOM ja Strix Systems ovat esimerkkejä vuoden 2003 uusista asiakkaista. Osaan näistä uusista asiakkuuksista liittyi myös tuotantokapasiteetin hankinta: esimerkiksi Marconilta ostettiin 300 henkilöä työllistävä mikroaaltojärjestelmiin erikoistunut tehdas Saksan Offenburgista. Vuoden 2003 lopussa Elcoteq osti Tellabs Internationalilta Espoon noin 200 henkilön voimin toimivan tuotantotoiminnan.
Vaikka tietoliikenne-elektroniikan tuotteisiin ja asiakkaisiin keskittyvän strategian toteuttaminen eteni vuonna 2003 suunnitellusti, liikevaihtoon liittyneiden tavoitteiden kanssa kävi toisin. Kiinassa alkuvuonna puhjennut keuhkokuume-epidemia SARS, Irakissa käyty sota, dollarin merkittävä heikentyminen euroon nähden ja joidenkin komponenttihintojen puolittuminen vaikuttivat kaikki heikentävästi Elcoteqin liikevaihtoon. Yhtiö joutui näiden syiden takia alentamaan liikevaihtoennustettaan kahdesti vuoden 2003 aikana. Pieneltä osaltaan liikevaihtoennusteen alentamiseen johti myös se, että uusien asiakkaiden hankinta oli arvioitua hitaampaa ja menestys tällä alueella painottui vuoden viimeisille kuukausille. Näiden uusien asiakkaiden merkitys yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen näkyi täydellä painolla vasta vuonna 2004.
Marraskuussa 2003 Elcoteqin toimitusjohtaja Lasse Kurkilahti ilmoitti siirtyvänsä vuonna 2004 valtionyhtiö Kemiran toimitusjohtajaksi. Elcoteqin hallitus toimi ilmoituksen saatuaan ripeästi, ja jo seuraavana päivänä kerrottiin yhtiön Aasian toimintojen johtajan, Jouni Hartikaisen, nimittämisestä Elcoteqin uudeksi toimitusjohtajaksi. Samalla hallitus nimitti uuteen varatoimitusjohtajan tehtävään Elcoteqin Euroopan Tietoliikennejärjestelmät/Teollisuuselektroniikan johtajan Jukka Jäämaan. Nimityksissä heijastuu organisaation kypsyminen uuteen vaiheeseen: tällä kertaa yhtiön sisältä löytyi kyvykkäitä henkilöitä kaikkein vaativimpiinkin tehtäviin. Hartikainen ja Jäämaa aloittivat uusissa tehtävissään 1.1.2004.
Alkuvuonna 2004 Elcoteq jatkoi tietoliikennestrategiansa toteuttamista myymällä teollisuuselektroniikkatoimintonsa sveitsiläiselle Enics AG:lle. Sopimuksen myötä Elcoteqin teollisuuselektroniikkatehtaat Sveitsin Badenissa sekä Suomen Vaasassa ja Lohjalla siirtyivät uudelle yhtiölle. Kauppa mahdollisti yhtiön keskittymisen entistä tiukemmin tietoliikenne-elektroniikan palveluiden kehittämiseen ja alueen asiakkaiden palvelemiseen.
Tietoliikenne-elektroniikan markkinoiden kasvu jatkui alkuvuonna 2004. Elcoteq varautui kasvaneeseen kysyntään vahvistamalla palvelutarjontaansa sekä laajentamalla tehdasverkostoaan kaikilla maantieteellisillä alueillaan. Kapasiteettia kasvatettiin rakentamalla uutta tuotantopinta-alaa Virossa sekä tehostamalla aiempaa tilankäyttöä Meksikossa ja Unkarissa. Lisäksi yhtiö ilmoitti rakentavansa uuden tehtaan Venäjälle sekä laajentavansa toimintaansa kasvaville markkina-alueille Intiaan ja Brasiliaan.
Palvelutarjontansa laajentamista yhtiö jatkoi panostamalla sopimussuunnittelutoiminnan (ODM= original design manufacturing) kehittämiseen. Pyrkimyksenä on tarjota asiakkaille kokonaisvaltaista palvelua kaikissa arvoketjun vaiheissa.
Elcoteq ilmoitti myös uusista asiakkuuksista, joiden joukossa ovat Schmid Telecom, Research In Motion (RIM) ja Vitelcom Mobile Technology (VMT).
Lokakuussa 2004 Elcoteq saavuttaa jälleen merkittävän virstanpylvään yhtiön hallituksen päättäessä esittää yhtiökokoukselle Elcoteqin muuntamista eurooppayhtiöksi (Societas Europaea, SE). Eurooppayhtiöksi muuntuminen on osa Elcoteqin kansainvälistymisstrategiaa, ja sen tavoitteena on luoda toimiva rakenteellinen pohja yhtiön kilpailukyvyn jatkuvalle parantamiselle. Elcoteq halusi jälleen olla edelläkävijä, tällä kertaa ensimmäisten yritysten joukossa hyödyntämässä eurooppayhtiöksi muuntumisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Elcoteq solmi historiansa suurimman valmistuspalveluja ja yritysjärjestelyä koskevan sopimuksen ranskalaisen Thomsonin kanssa joulukuussa 2004. Samalla yhtiö laajentui uudelle tuotealueelle – kodin viihde-elektroniikkaan. Thomsonin tuotantotoiminta Meksikon Juarezissa siirtyi vuoden lopussa Elcoteqille. Elcoteq valmistaa analogisia ja digisovittimia (set-top box) Thomsonille myös muilla tehtaillaan myös Euroopassa. Valmistuspalvelujen lisäksi Elcoteq vastaa osittain myös Thomsonin komponenttihankinnoista.
Elcoteq avasi uuden tehtaansa Intian Bangaloressa huhtikuussa 2005. Samalla Elcoteqista tuli ensimmäinen maailmanlaajuisesti toimiva tietoliikenne-elektroniikan valmistuspalveluyritys Intiassa.
Elcoteqin Bangaloren tehdas työllistää arviolta 1 000 henkilöä ollessaan täydessä toiminnassa. Tehtaalla valmistetaan tuotteita globaalisti toimiville asiakkaille pääasiassa Intian ja Aasian markkinoita varten. Tehtaan rakennustyöt saatiin valmiiksi ennätyksellisen nopeasti yhdeksässä kuukaudessa. Bangaloren tehdas keskittyy päätelaitteiden, kuten matkapuhelimien sekä tietoliikennejärjestelmien valmistukseen.
Kesäkuussa 2005 yhtiö perusti toimipisteen Budapestiin, Unkariin. Budapestin toimisto on yhtiön Euroopan maantieteellisen alueen johdon toimipaikka, ja sinne sijoittuivat aluksi Euroopan maantieteellisen alueen toiminnasta vastaava johtaja, tuotannosta vastaava johtaja sekä osa alueen myyntijohtajista. Uuden toimiston perustaminen lähelle Keski-Euroopan markkinoita oli osa Elcoteqin kansainvälistymisstrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on toimia mahdollisimman lähellä loppumarkkinoita ja yhtiön omia keskeisiä toiminta-alueita.
Ylimääräinen yhtiökokous päätti vuoden 2005 syyskuun lopussa Elcoteq Network Oyj:n muuntamisesta eurooppayhtiöksi. Yhtiön toiminimi on 1.10.2005 lähtien ollut Elcoteq SE. Elcoteqin tytäryhtiöiden nimet säilyivät ennallaan. Elcoteq on ensimmäinen suuri eurooppalainen teollisuusyritys, joka muuntuu eurooppayhtiöksi.
Elcoteq vietti uuden tehtaansa avajaisia Pietarissa lokakuussa 2005. Uuden tehtaan kokonaispinta-ala on noin 15 000 neliömetriä, ja täydellä kapasiteetilla toimiessaan sen arvioidaan työllistävän noin 1 500 henkeä. Elcoteqin vanhan Pietarin tehtaan tuotanto siirrettiin uudelle tehtaalle.
Vahvan kasvuvuoden jälkeen Elcoteq joutui vuonna 2006 uudenlaisten haasteiden eteen. Elcoteqin tuotantomäärät vaihtelivat voimakkaasti erityisesti Euroopassa ja Amerikassa. Yhtiön liikevaihto ja tulos jäivät asetetuista tavoitteista. Toteutuneet toimitusmäärät jäivät ennusteista, jättäen käyttämätöntä valmistuskapasiteettia ja vaikeuttaen toiminnan ennustettavuutta.
Tietoliikennejärjestelmät -liiketoiminta-alueen osuuden kasvattamiseksi Elcoteq solmi syyskuussa valmistuspalvelusopimuksen Andrew Corporation kanssa ja osti Andrew:n tehtaan toiminnan Romanian Aradista
Asiakkaiden lopputuotemarkkinoilla kilpailun kiristyminen näkyi tuotteiden elinkaarten lyhentymisenä ja laskevina tuotehintoina. Moni Elcoteqin kilpailija oli muuttunut tai muuttumassa vertikaalisesti integroituneeksi palveluntarjoajaksi. Tämä tarkoitti erityisesti sitä, että ne täydensivät valmistuspalveluitaan omalla komponenttivalmistuksella pyrkien näin kasvuun ja parempaan kannattavuuteen. Hintapaine EMS -toimialalla on kova, mutta myös laatu, toimitusvarmuus ja –nopeus ovat ratkaisevassa asemassa kumppaneiden valinnassa. Kilpailukykyisten palveluiden tarjoaminen edellyttää omalta toiminnalta tehokkuutta ja kannattavuutta.
Kilpailukykynsä tehostamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi, Elcoteq ilmoitti vuoden 2006 lopussa aloittavansa toimenpideohjelman. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin noin 20 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotka keskittyisivät erityisesti Euroopan ja Amerikan alueelle.
Elcoteqin hallitus päätti joulukuussa esittää 22.3.2007 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiön kotipaikan siirtämistä Luxemburgiin. Samalla hallitus julkisti kotipaikan siirtämistä koskevan siirtosuunnitelman, selonteon ja ehdotuksen uudeksi yhtiöjärjestykseksi.
Vuosi 2007 jäi selkeästi taloudellisista tavoitteista, sillä Elcoteq oli varautunut tuotantomäärien huomattavaan kasvuun useiden asiakkaiden kanssa. Myös valmistuskapasiteetti oli varattu näiden ennusteiden perusteella. Toimitetut tuotantomäärät jäivät kuitenkin jatkuvasti merkittävästi alle suurimman asiakkaan ennusteiden. Lisäksi tuotanto-ongelmat Meksikossa rasittivat tulosta. Asiakaskunnan tasapainottaminen eteni ja yhtiön suurimmat asiakkaat vuonna 2007 olivat (aakkosjärjestyksessä) Ericsson, Nokia Mobile Phones, Nokia Siemens Networks, Philips, Research in Motion (RIM), Sony Ericsson ja Thomson.
Asiakkaat odottavat kumppaneiden ottavan entistä suuremman roolin monimutkaisten tuoterakenteiden hallinnassa koko toimitusketjun läpi. Elcoteq haluaa tarjota yhä laajempia palvelukokonaisuuksia asiakkailleen maailmanlaajuisesti ja olla johtava IEMS-yritys (Integrated Electronic Manufacturing Services) eli lisätä mekaniikkaan liittyvän teknologiaosaamisen palveluvalikoimaansa.
Yhtiökokous 22.3.2007 hyväksyi hallituksen esityksen mukaisesti, että yhtiön kotipaikka siirtyy Lohjalta Luxemburgiin 1.1.2008 alkaen.
Vuonna 2007 toiminta Lohjan tehtaalla Suomessa sekä Juárezin tehtaalla Meksikossa lopetettiin osana loppuvuonna 2006 ja vuoden 2007 lokakuussa ilmoitettuja toimenpideohjelmia. Lisäksi Offenburgissa, Saksassa sijaitsevan tytäryhtiön myynnistä tehtiin sopimus joulukuussa 2007. Samalla ilmoitettiin myös Pietarin yksikön toiminnan sopeuttamisesta tai sen myymisestä vuoden 2008 alkupuolella.
Lisäksi operatiivista tehokkuutta pyrittiin parantamaan edelleen tuotantoresurssien entistä joustavammalla ja tehokkaammalla käytöllä sekä erityisesti tehostamalla materiaalihallintaa.
Vuosi 2008: Asiakasrakenne muuttuu ja toiminnan tehostamisohjelmia toteutetaan
Vuoden aikana Elcoteqin asiakasrakenne muuttui merkittävästi, kun Home Communications- ja Communications Networks –liiketoiminta-alueiden yhteenlaskettu osuus konsernin liikevaihdosta kasvoi. Nokiaan liittyvä liiketoiminta väheni odotettua nopeammin, mutta kasvanut myynti muille asiakkaille korvasi tämän lähes kokonaan.
Yhtiö myös onnistui toteuttamaan menestyksekkäästi vuonna 2007 aloitettuja toiminnan tehostamisohjelmia ja kannattavuus parani. Poikkeuksellisen epävarmasta markkinatilanteesta ja yleisestä taloudellisesta kehityksestä johtuen yhtiön oli kuitenkin tammikuussa 2009 käynnistettävä uusi uudelleenjärjestelyohjelma. Ohjelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, kuten eräiden tuotantolaitosten sulkeminen, maailmanlaajuiset henkilöstövähennykset sekä koneiden ja laitteiden myyntiä. Ohjelman tavoittena on turvata kannattavuus sekä valmistaa yhtiö tarttumaan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksiin.
Palvelutarjonta laajenee
Elcoteqin tavoitteena on ollut laajentaa palvelutarjontaansa vastatakseen asiakkaidensa nopeasti muuttuviin ulkoistustarpeisiin. Syyskuussa 2008 palvelutarjonta ulottui kattamaan myös taulutelevisioiden loppukokoonpanon, kun yhtiö osti Philipsin taulutelevisiotuotannon Meksikon Juarezissa. Philipsin Juarezin tuotantolaitoksen hankinnan myötä Elcoteq sai myös uuden merkittävän asiakkuuden, Funai Electric Co. Ltd:n, jolle yhtiö valmistaa taulutelevisioita Pohjois-Amerikan markkinoille.
Haasteellinen vuosi 2009
Elcoteq julkisti tammikuussa 2009 uudelleenjärjestelyohjelman, joka toteutettiin vuoden aikana menestyksekkäästi. Ohjelma sisälsi muunmuassa tehdasverkoston virtaviivaistamisen, kapasiteetin käyttöasteen parantamisen, organisaation uudelleen ryhmittelyn tarkistetun strategian sekä tuotantokustannusten pienentämisen.
Vuoden aikana Elcoteq sulki Aradin tehtaan Romaniassa, Richardsonin tehtaan Yhdysvalloissa sekä Pietarin tehtaan Venäjällä. Lisäksi Kiinassa sijaitseva Shenzenin tehdas yhdistettiin Pekingin tehtaaseen ja enemmistöosuus Tallinnan tehtaasta myytiin.
Personal Communications- ja Home Communications- liiketoiminta-alueet yhdistettiin strategiseksi Consumer Electronics –liiketoimintayksiköksi. Communications Network –liiketoimintayksikkö jatkoi samanlaisena itsenäisenä liiketoimintayksikkönään, mutta uudella System Solutions –nimellä.
Tarkistetun strategian myötä yhtiön strategisia tavoitteita muutettiin, ja yhtiö keskittyy tarjoamaan asiakkailleen kattavia elinkaaripalveluja.